Merirosvosynttärit ja Lego Ninjago -kakku

Meidän ensi syksyn eskari täytti vapun tienoilla 6-vuotta ja hän halusi kaverisynttäreille merirosvoteeman. Askartelimme yhdessä hauskat merirosvonpää -kutsukortit, joita voit käydä kurkkaamassa Instagramissa. Synttärikakkutoivomus oli kuitenkin Lego Ninjago -aiheinen, joten googlailin ahkerasti ideoita kakkuun. Meillä ei Ninjagoa tv:stä saa katsoa, minusta tarinat eivät sovi ollenkaan alle 10-vuotiaille, mutta kakun kyllä suostuin tekemään :)    

Askartelimme ennen juhlia paljon koristeita meidän näppärän ja ahkeran viidesluokkalaisen kanssa. Teimme popcorneille pienet tarjoiluastiat maitotölkin pohjista, jotka päällystettiin mustalla kartongilla. Netistä löytää muuten helposti ilmaisia printattavia kuvia, kun kirjoittaa googleen "free printable pirate colouring" eli väritystehtäviksi tarkoitettuja kuvia, jotka ovat siis mustavalkoisia ääriviivapiiroksia.

Teimme myös kattoon viirinauhan kaksipuoleisista askartelukartongeista ja mustasta juuttinarusta. Muuten, hoksasin että pöytä näyttää melko tyhjältä, sillä olen ottanut kuvat jo vieraita odotellessa eikä herkkuja ole vielä nostettu pöytään.

Pienet lipputikut valmistuivat nopeasti, niihinkin kuva löytyi netistä, pienensin vain kuvan ennen printtaamista. Teimme myös juhlijoille merirosvohatut mustasta kartongista.

Kaverisynttärit olivat oikein onnistuneet, ohjelmassa oli merirosvoaiheisia tehtäviä ja leikkejä, sekä suuri aarrejahti ulkona.

Illaksi oli kutsuttu suku juhlimaan synttäreitä ja pöytään laitettiin valkoinen pöytäliina. Merirosvoteemaan kuulunut paksu laivaköysi, jonka ostin vaasalaisesta veneilyliikkeestä, siirtyi huvilalle lähtevien tavaroiden kassiin, sillä voi jatkossa koristaa vaikka huvilan terassipöytää.

Sipsikulhojen peitoksi askartelimme helpot merirosvolaivat kartongista, jonka leikkasin laivan muotoon ja naksin kartongit reunoista nitojalla kiinni kulhon kokoon sopivaksi. Purje syntyi nopeasti pitkästä grillitikusta, A4-paperista ja pääkallokuvasta.

Isoin työ minulla oli Lego Ninjago -kakun tekemisessä, sillä sokerimassan työstäminen ei ollut helppoa, sillä jätin sen hieman liian paksuksi, kun pelkäsin ison kaulitun levyn liikuttelua ja repeytymistä. Silmien mallin tulostin myös netistä. Mutta pääasiahan oli, että päivänsankari oli silminnähden tyytyväinen kakkuunsa :) 

Tein myös kaverisynttäreille helpomman Lego Ninjago -kakun (se näkyy vähän tuolla yhden kuvan taustalla). Taisin laittaa kuvan siitä Instagramiin, joten käy sieltä kurkkaamassa! Seuraajia Instaan on tullut taas huikean paljon lisää, taitaa pääluku olla jo yli 1700, kiitos teille kaikille ihanille! Instassahan laitan paljon enemmän juttuja kuin täällä blogissani, joten reaaliaikaisemmat kuulumiset saat sieltä.

Tein myös synttäreille kinkkuvoileipäkakun ja savulohisuupaloja. Tykkään väkertää voileipäkakkuja, eikä ne minusta ole niin vaikeita kuin usein ohjeissa annetaan ymmärtää!

 

 

Onko teillä tiedossa ylioppilasjuhlia, valmistujaisia tai muita keväisiä juhlia?

Iloista ja aurinkoista viikonloppua!

Riikka

 

 

PS. Oletko jo osallistunut Kesäpesä -kirja-arvontaan? Klik klik mukaan tuolta sivupalkista!



Lankalauantain pienet trullit

Tänään meidän 5vee pukeutui taikuriksi, kun lähdimme hänen serkkutyttönsä kanssa virpomiskierrokselle. Eilen askartelemamme ja ahertamamme pääsiäiskortit oli mukava jakaa ja lapsen vaivannäkö niiden tekemisestä palkittiin. Suloiset ja reippaat trullit hymyilyttivät ystävällisiä ovenavaajia ja herkkupalkat olivat runsaat - kiitos niistä! 

Illalla menemme vielä katsomaan isoa pääsiäiskokkoa fammon ja faffan sekä ukin ja mummin kanssa. Sitten on juhlittu kunnolla pohjanmaalaisten perinteiden mukaan pääsiäistä. Ihana kun on vielä kaksi pyhäpäivää tulossa, niin saa jatkaa akkujen lataamista ja nauttia kiireettömistä päivistä!

Miten sinun pääsiäinen on sujunut?

Hyvää lankalauantaita!

Riikka & pikkutrullit

Pääsiäisen DIY

Source

Source

Todettakoon heti alkuunsa, että nämä hienot kuvat eivät ole minun ottamiani, löysin ne On Interiör -sivuilta. Mutta ideat ovat kyllä hyvin toteutuskelpoisia ja helppoja, ne voi säästää vaikka ensi pääsiäiselle. Helmikanan sulkia yritin metsästää useammastakin täkäläisestä kaupasta, niitä olisin halunnut käyttää meidän pääsiäiskoristeluissa, mutta ne olivat myyty loppuun, harmillisen trendikäs tipu siis kyseessä… 

Joko olet päässyt pääsiäisfiiliksiin? Meillä on askarreltu, leivottu, käynyt 5veen kavereita leikkimässä, laitettu broileripaistia, nautittu kiireettömästä päivästä ja ukki ja mummi ovat tulleet meille Jyväskylästä viikonloppukylään. 

Ja tietysti on valmistauduttu huomista trullikierrosta varten. Täällä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla pikkutrullit kiertävät talosta taloon pääsiäislauantaina toivottamassa hyvää pääsiäistä, Glad Påsk! Trullit askartelevat itse kortteja, joita jakavat pientä herkkupalkkaa vastaan. Meidänkin 5vee on huomenna lähdössä trullikierrokselle aivan innoissaan, mutta vaatetuksen kanssa oli hieman miettimistä, hän kun ei halunnut mihinkään tyttönoidan rooliin sonnustautua :) Onneksi keksimme, että hän voi pukeutua  miehekkääksi taikuriksi, jolla on kunnon viikset ja taikurinhattu. Naapureille, ystäville ja sukulaisille siis tiedoksi, että me tullaan sitten huomenna teidän oven taa! Illalla menemme katsomaan pääsiäiskokkoa, se on myös pohjanmaalainen pääsiäisperinne. 

Instagramissa laittelen paljon kuvia, käy vaikka kurkkaamassa millaisia kortteja askartelimme trullikierrokselle, ja jää ihmeessä seurailemaan kuvavirtaani! Sydämellinen kiitos teille kaikille 1500:lle kuvatulvani seuraajalle <3

Leppoisaa pitkäperjantai-iltaa,

Riikka

Huovutetut pääsiäiskoristeet

Hain viikonloppuna laatikollisen pääsiäiskoristeita ulkovarastosta, kun meidän 5vee halusi påsk pyntata. Olin ajatellut, ettemme tänä vuonna niin paljon koristeita ripottelisi pitkin huushollia, mutta koska väki vaati, niin pitihän sitä koristellaan pääsiäiseksi -termi opetella suomeksi ja päästää luovuus (lue: lapsi) valloilleen. Onhan se ihana, kun poika riemusta hihkuen löytää laatikosta päiväkodissa tekemänsä värikkäät tiput ja kukot ja miettii niille loppusijoituspaikkaa. Ja siis, se on meillä kaikilla, nimittäin oikeus oman kodin sisustamiseen!

Nuo huovutetut pääsiäiskoristeet ostin silloin kun meidän 5vee oli 1vee, eli hänen ensimmäisen pääsiäisensä koristeiksi. Meillä oli silloin vain matalia tasoja olohuoneessa, eikä niille voinut laittaa ymmärrettävistä syistä kuin vain särkymättömiä esineitä. Tykkään niistä edelleen, niin kuin meidän pieni sisustajakin. 

Olen jonkun verran huovuttanut, mutta näitä en siis ole itse tehnyt. Ehkä joku teistä näppäristä siellä ruudun takana voisi napata tästä idean toteutukseen! Oletko sinä koskaan kokeillut huovuttamista? Se on hauskaa puuhaa.

Lisää kuvia meidän pääsiäiskoristeista ja muita reaaliaikaisempia juttujani löydät Instagramissa @kotilablog! 1500 seuraajan raja on melkein jo saavutettu, nöyrä JIHUU ja iso KIITOS teille ihanille! 

Last weekend our boy wanted to decorate for Easter. These felt decorations are cute, don't you think! Have you tried felting? It´s fun! More on Instagram!

Tipunkeltaista tiistaita

(meillä on itseasiassa valkoinen päivän väri, sillä yöllä on satanut näköjään oikein kunnolla lunta)

 ja mukavan lyhyttä pääsiäisviikkoa!

Riikka

Nojatuolin joulu ja ajatuksia sisustamisesta

Meillä on alakerran olohuoneessa ruskearuudulliset Howard -nojatuolit, jotka hankimme muutama vuosi sitten Vepsäläiseltä. Nyt jos viisastellaan jälkikäteen, niin olisi pitänyt valita harmaa kangas,  harmaa olisi helpompi yhdistellä tyylikkäästi muihin väreihin ja se on mun suosikkiväri muutenkin.  Ruskea on ihanan kotoisa. Oletan, että ruskea on nousemassa trendivärien joukkoon rytinällä, se on jo ollut pinnalla tänä talvena ja on taas salonkikelpoinen väri. Ei sillä, että meillä trendien mukaan  ainoastaan sisustettaisiin, ihan muuten vaan tässä pohdiskelen mielenkiintoisia väritrendejä. 

Pantone, tuo "virallinen vuodenvärin julistaja" on muuten valinnut vuoden 2015 väriksi marsalan punaisen, käy kurkkamassa täältä, niin saat hyvän käsityksen väristä! Kirjoittelen lisää ensi vuoden sisustustrendeistä ja -väreistä ennen vuoden vaihdetta!

Valkoinen porontalja ja pari muuta pienempää taljanpalaa ovat kuitin mukaan hankittu jo kolme vuotta sitten Leviltä, mutta ne ovat istuneet kiltisti varastossa. Aiempina talvina talja on tuntunut hieman teennäiseltä sohvan koristeena, liian laitetulta ja asetellulta, mutta viimeistään tänä talvena taljat ovat koristaneet ihan perusjuttuna kotien talvi-ilmettä. Valkoinen talja saa sydämeni sykkimään! 

Muutenkin kotien sisustus on mennyt runsaampaan suuntaa, ja kuvat blogikodeista ovat "katalogimaisempia" eli kunnon stailaus sallitaan ja sitä jopa blogikuvilta odotetaan. 

Taljojen kaveriksi pääsivät Säteestä hankkimani Svaneforsin koristetyynyt. Valkoinen väri ja pieni blingbling tekevät kokonaisuudesta juhlavan joulua varten.  

Mutta voiko blogikodissa asua? Onko siellä tilaa lapsille, pyykkikasoille, leluille, pöydillä lainehtiville laskuille ja lehdille, sählynpelaamiselle sisällä? Tarttuuko taljasta karvat housun takamukseen ja kielletäänkö sotkemasta, koska muuten ei pysty kuvaamaan katalogikelpoisia kuvia?

Ainakin meidän koti on elämistä varten :) Meillä on varmastikin lattialla ajelehtivia leluja ja pöytätasoilla kaikenmaailman tavaroita keskivertoa enemmän, minä kun en ole mikään siisteyden ruumiillistuma, päinvastoin. Enkä ole mikään sisustusdiktaattorikaan, eli kunnioitan mieheni ja muiden perheenjäsenten mielipidettä sisustusasioissa. Siksi nuo nojatuolitkin ovat ruskeat ja seinän väri beigen suuntaan. Ja hyvä niin! 

Eihän ne kodin kaaoskuvat tänne blogiin päädy, mutta eiköhän jokainen teistä siellä ruudun takana tiedä miltä näyttäisivät ne lapsiperheen todelliset arkiset "sisustuskuvat"..?

Ja taljoista irtoaa vähemmän karvoja kuin koirasta, joten niillä voi ihan rauhassa istua ja nauttia takkatulen loimusta tällaisenakin harmaan koleana päivänä! Eli eivät ole pelkkää kuvausrekvisiittaa.

Some random thoughts about interior decoration and photos from our down stairs living room. I love the reindeer hides on the Howard chairs. Enjoy your weekend! We celebrate Finland´s Independence Day today!

Heräsikö sulle jotain ajatuksia sisustamisesta?

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Riikka

Isänpäivänä

Isä kulta, herätys,

sinulle on yllätys!

Paketissa odottaa,

kohta avata sen saa.

Mutta malta vielä!

Aamulla kun hämärtää,

hetkeksi jos sänkyyn jää,

ehtii tätä miettiä:

elämä on ihmettä.

Sillä!

Ihmisistä tärkeimmät,

yhteen tänne päätyivät.

Omaan kotiin, lähekkäin,

kaiken piti mennä näin.

Kiitos näistä hetkistä,

arkisista, hyvistä,

jolloin muistaa jälleen sen,

suuren onnen ytimen.

Ja nyt!

Ensin vielä halataan,

sitten päästään juhlimaan,

isän päivää, onneksi,

tänään olet sankari!

Onnellista Isänpäiväniltaa kaikkiin perheisiin!

Ja onnea onnea vielä myös meidän ukille ja faffalle <3

Riikka

/  Happy Father´s Day  /

Runon kirjoittaja tuntematon, se on lainattu täältä.

Hei pitkästä aikaa! (eli syyt blogitaukoon)

Huhuuuu..?! Onko siellä ketään..?! 

Kylläpä kaksi kuukautta meni nopeasti ja ihan vahingossa! En ollut suunnitellut pitäväni näin pitkää blogitaukoa. Melkein päivittäin oli ajatuksissa erilaisia postausideoita ja valokuvasinkin paljon, mutta siitä eteenpäin eivät postaukset edenneet, koska en löytänyt aikaa kuvien käsittelyyn ja kirjoittamiseen. Joten kun tunnit, voimat ja hyvä tahtokaan eivät riittäneet arjen viedessä mukanaan päivittämään blogia, niin siinä ei auttanut räpistellä. Viimeksi kun postasin oli loppukesä ja nyt on alkutalvi, eli syksy meni (blogin vinkkelistä) menojaan! 

Viimeiset kaksi kuukautta eivät kyllä ole olleet meikäläiselle mitään laakereilla lepäämistä. Pääosa hereilläoloajasta on mennyt työn merkeissä, sillä aloitin sisustusartesaani opintoihin ottamani opintovapaan jälkeen uudessa tosi mukavassa työpaikassa, vaikkakin samalla työnantajalla ja samalla työnkuvalla, mutta silti syksyn alku oli haasteellinen ja paljon on ollut uuden oppimista, mikä on vienyt energiaa. Lopun ajan 24 tunnistani annoin perheelle ja omalle levolle. Olen päättänyt syksyn aikana myös pitää täysin laiminlyödystä kunnostani huolta aiempaa paremmin, joten olen aloitellut käymään kuntosalilla jo muutaman kerran verran viiden vuoden tauon jälkeen. Tässä yhtälössä ei jäänyt aikaa bloggaamiseen, sillä minusta ei ollut mihinkään älylliseen toimintaan enää lasten nukkumaanmenoajan jälkeen vaan kaadun itsekin sänkyyn. Olen myös ihan tarkoituksella varjellut lepoaikaani, sillä se helposti hupenisi sähköpostin lukemiseen ja tietokoneella istumiseen. 

Sitten syysloman koittaessa, kun työ ei enää vienyt niin paljon aikaani, ison osan energiastani söi mielessä pyörineet viime syksyn tapahtumat ja vuosipäivän aiheuttama parin viikon totaalinen lamaannus ja suru. Suruun lääkkeeksi ei auta muu kuin aika ja rakkaat ihmiset ympärillä. Jos ei olisi elämässä pimeitä öitä, ei osaisi ihastella auringonnousuakaan ihan samalla kiitollisuudella.

Ja vielä yksi syy blogitaukoon taitaa löytyä mun hitaasta tavasta tehdä yksittäistä postausta. Tiedän, että kun koneen avaan, niin siinä vierähtää iloisesti tunti jos toinenkin ennenkuin postaus on mielestäni julkaisukelpoinen. Vaikka kirjoittaminen sinänsä on mulle helppoa, niin käytän silti ihan luvattoman paljon aikaa tekstin ja kuvien muokkaamiseen ja siihen täytyy tulla nyt tietoinen muutos - toivottavasti laadun kärsimättä ;) Instagram on osoittautunut siinä suhteessa nopeammaksi ilmaisukanavaksi, ja kännykkä on aina mukana toisin kuin läppäri, joten sinne tulee laitettua kuvia useastikin.

...........   ....   ...........

Päätin tarkastella ajankäyttöäni muutenkin nyt kun syksyn alun rumba on takana ja ottaa siihen uusia suuntia. Päädyin raivaamaan kalenterista aikaa tälle rakkaalle blogiharrastukselleni, siihen älylliseen kellonaikaan. Tästä jatketaan nyt sitten etiäpäin kohti mun lempparia eli joulunaikaa, jipii! Ja paljon on taas mukavia yhteistyöjuttuja jo tiedossa, iso kiitos vielä tässä ihanille yhteistyökumppaneilleni Säteelle, Amalialle, Tarja Ritari Designille ja Jurliquelle !

It's been two months since my last blog post. Gosh, time flies! This autumn I have mainly spent my time on my new job and with my family, so it has been quiet in here. Thus, I have been active on Instagram, so check my latest there! But from now on I`m going to post more frequently, I promise, so see you soon!

Ja ihan mahtavaa, että sinä siellä luet mun juttujani, 

kiitos kun olet lukijani <3

Ja sydämellinen kiitos teille 40 000nnelle,

jotka olette tilastojen mukaan täällä käyneet viimeisen kuukauden 

aikana postausten puutteesta huolimatta!

Riikka

PS. Muuten, eikö ole aika mielenkiintoista, että meille kaikille on annettu ihan samat 24 tuntia vuorokauteen ja miten eri tavoin ne voi käyttää ja saada aikansa riittämään niihin itselle tärkeisiin asioihin? Ja kuinka tuntuu siltä että jotkut saavat ne riittämään paremmin kuin itse, siis olemaan urallaan etenevä, innovatiivinen ja yliahkera työntekijä, läsnäoleva perheellinen ihminen, tehokas ja siisti pullantuoksuinen kodinhengetär ja aikaansaava luova yksilö harrastustensa parissa sekä kuntoilemaan  yli suositusten, kaikki samoilla meille annetuilla tunneilla ja vielä nukkumaankin kunnon yöunet. Ja se sama yli-ihminen ehtii vielä jossakin välissä nimikoimaan kauniilla käsialalla ne lapsen tarhavaatteet sillä pesunkestävällä tussilla! Vai pystyykö tähän kaikkeen kukaan? En tiedä. Minä en. Ja minä myönnän sen, aina enemmän tai vähemmän jokin osa-alue jää vähemmälle huomiolle, kuten ne meidän muksun tarhavaatteet...

Miten sinä saat päivän tunnit riittämään? Oletko tyytyväinen siihen, miten aikasi käytät vai haluaisitko muutosta? Pystytkö karsimaan sellaiset asiat kalenteristasi, jotka vievät paljon aikaa, mutta eivät anna mitään? Aiheuttaako tämä nykyajan selfie-orientoitunut, todellisuudesta rajallisen kuvan antava somemaailma lisää painetta täydellisyyden tavoitteluun elämän joka osa-alueella? Vai onko se meihin sisäänkirjoitettu tarve, aikakaudesta riippumaton, jota koki jo 50-luvun tärkintuoksuinen papiljottipäinen tiimalasivartaloinen viiden lapsen äiti kiiltokuvankauniissa amerikkalaisessa perheidyllissä?

Pitkä kirje kesäkuulumisia

Oho, nyt on vierähtänyt kolme viikkoa viime postauksesta! Ei oikein tiedä mistä aloittaisi, kun niin paljon on tapahtunut. Mutta ihan ensin: mitä sulle kuuluu?! Toivottavasti olet nauttinut helteistä ja upeista kesäpäivistä!

Viimeksi kirjoittelin tänne kuun alussa 40v-synttäritunnelmissa. Kiitos teille kaikille ihanille, jotka olette täällä blogissa, Facebookissa ja Instagramissa onnitelleet juhlapäiväni johdosta! Postaan jutun niistä ihan perhepiirillä juhlituista kekkereistä myöhemmin. 

Niin siis, mitä meille oikein kuuluu? Tämä blogiloma ei ollut mitenkään ennalta suunniteltu, päinvastoin, sillä olin ajatellut tänä kesänä postailla ennätystahtiin, koska innostukseni bloggailuun on taas korkealla. Mutta sitten tämä elämä ja hellepäivät vaan veivät mennessään! Aamuisin on nukuttu piiiitkään ja iltaan asti on touhuttu perheen kanssa. Ja kun aurinko huvilalla laskee siinä yhdentoista maissa ulapan taa, niin hoksataan mennä nukkumaan. Eikä siinä sitten enää jaksa läppäriä avata, vaikka mielessä monta jutun aihetta olisinkin. Me ollaan oikein kunnolla keskitytty oman perheen kesken lomailuun tänä kesänä, sillä viime kesät ovat menneet kaikenlaisten (mukavien, mutta aikaavievien, kyllähän te tiedätte :) rakennus- ja sisustusprojektien parissa kesälomamatkoja lukuun ottamatta. Päivät kuluvat kyllä nopeasti ihan vaan veneillen, uiden, saunoen, mölkkyä pelaten, ruokaa laittaen ja elosta ja lämmöstä nauttien ulkosalla. 

Ei me kuitenkaan ihan olla mökkihöperöidytty, sillä muutama pikkureissu on tullut tehtyä. Kävimme koko perheen voimin katsastamassa Kalajoen loma-asuntomessut, jossa tämä kuvakin on otettu meidän 5veen kanssa. Kunnon vilpertti ilme messupäivän päätteeksi, joten voit kuvasta päätellä katselimmeko enemmän sisustuksia vai sitä, ettei hattupää alittanut rajanaruja huoneiden puolelle :D Ja eilen palasimme Jyväskylästä, jossa olimme Mummimaailmassa/Ukkilandiassa eli lapsuuteni maisemissa vanhempieni luona käymässä. Me pääsimme ilman hattupäätä yhdeksi hellepäiväksi asuntomessuille  hikoilemaan. Me nautittiin myös vaihteeksi muutaman tunnin tehokkaasta aleshoppailusta ilmastoiduissa liikkeissä. Vietimme myös yhden aamupäivän lasten puuhapuistossa Peukkulassa, ja lopun aikaa lilluimmekin sitten ihanan kuumassa järvivedessä mökillä Laukaassa, grillasimme avotulella ja tapasimme serkkujeni perheitä, jotka ovat mökkinaapureitamme. Siinä muistelimme lapsuutemme kesiä, kun leikimme ja uimme aamusta iltaan niinkuin nyt nämä pikkuserkukset, joita oli leikeissä mukana seitsemän. 

Jos olemme joutenolossa petraneet edellisiin kesiin, niin muutamien ystäväperheiden kylään kutsumisessa on meillä vielä loppukiri otettava ennen syksyn alkua :) Onhan vielä kesää jäljellä, joten nou hätä! Eikä me yksin olla huvilalla oltu, vaikka tästä nyt sen kuvan ehkä saikin. Synttäreideni jälkeen siskoni perhe jäi meille kyläilemään ja viime viikolla ystäväperheemme Helsingistä lomaili meillä pari päivää. Ja edellisviikolla grillasimme kaupunkikotimme naapureiden kanssa meidän huvilalla ja toisena iltana appivanhemmat olivat saunomassa ja yhden päivän vietimme lasten serkkujen kanssa meidän huvilan läheisellä "yksityisellä" luonnon hiekkarannalla, jossa olemme tänä kesänä ehtineet retkeillä ruhtinaallisen usein. Mukavia huvilanaapureitamme olemme nähneet muita kesiä enemmän, sillä meillä on meneillään yhteinen porakaivoprojekti. Vettäkin jo saadaan 118 metrin syvyydestä eli huvilaelämä helpottuu jatkossa ihan huimasti, kunhan putket ja hanat asennetaan!

Entäs sitten sisustusrintamalla..? Enpä ole mitään ihmeellisiä tai isompia projekteja saanut tehtyä, enkä ole niitä erityisesti kaivannutkaan. Viime kevät oli sen verran työllistävä aina kesäkuun puoleen väliin saakka sisustusartesaaniopintojen ja asiakkaani toimitilojen sisustusprojektin kanssa, että kaipasin lomaa siitäkin rakkaasta harrastuksesta. 

Opintoni ovat nyt muutamia näyttöjä ja palauttamattomia kesätehtäviä vailla valmiit, joten kehtaan jo tällä työkokemuksella ja näillä opinnoilla tituleerata itseäni sisustussuunnittelijaksi, vaikken ihan valmis artesaani vielä olekaan. Palaan koulujen alkaessa vuoden opintovapaaltani takaisin mieluisiin virkatehtäviini Vaasan ammattiopiston erityisopettajaksi, joten sisustushommista saan syksyllä kivaa puuhaa palkkatöiden vastapainoksi.

Tästä tulikin pitkä kirje viimeisen kolmen viikon kesäkuulumisiamme, jaksoitkohan edes lukea sen tänne loppuun asti? Mutta siis mitä sulle kuuluu? Mä käyn uimassa välillä ja tulen sitten lukemaan sun kuulumiset, ettei lämpöhalvaus pääse iskemään :) 

Instagramissa olen muuten ollut aktiivinen, joten siellä seuraat juttujani enemmän reaaliajassa ja näet sisustuskuviani parhaiten näin kesäaikaan. Olen todella iloinen, kun seuraajia on kertynyt jo upeat 540 puolessa vuodessa! Nähdään siellä!


It´s been three weeks since my last blog post. How are you doing? This wasn't an intentional pause. It just happened due to the hot weather and family life :) We have been in our summerhouse, gone to the beach and enjoyed the lazy days. We have visited relatives and have had friends and family over. I hope you have had wonderful summer weeks too! I´m have been more active on Instagram, so see you there!

Helteestä nauttien,

Riikka

Juhannustunnelmat kuvina

Laitoin tässä pikaisesti sekalaisen kuvakimaran meidän juhannuksesta, sillä en nyt ehdi kirjoitella pidempään. Me nimittäin lähdemme tänään muutaman päivän road tripille, me naiset eli kälyt ja lapsia 5 kipaletta. Blogiani en reissun aikana päivitä, mutta tule ihmeessä Instagramiin ja etsi käyttäjänimi "kotilablog", niin pysyt menossa mukana :)

Toivottavasti sinullakin oli ihana juhannusviikonloppu!

I hope you too had a lovely Midsummer weekend!

Riikka

PS. Muistathan osallistua Hurmaava huvila -kirjan arvontaan!

Lehtijuttu Kodin Kuvalehdessä

Kyllä oli eilen illalla jännittävät paikat avata uusin Kodin Kuvalehti, sillä siinä on juttu meidän huvilalta. Kuulin juhannuksena huvilanaapuriltamme, että juttu oli nyt julkaistu. Saimmekin siitä viikonloppuna jo mukavaa palautetta sukulaisilta ja ystäviltä, vaikka emme olleet sitä itse vielä nähneet. Eilen sitten kurvasin suoraan huvilalta tullessamme S-markettiin, sillä sieltä tiesin lehden saavani, sitä kun ei löydä meidän ruotsinkielisestä pikkukaupungista kovinkaan helposti. 

Juttu oli todella ihanasti kirjoitettu, kiitos Ilona Pietiläiselle ja Hanne Maneliuksen kuvat olivat upeat! Meillä oli viime elokuussa iloinen kuvauspäivä ja se näkyy lehden sivuilla!

Jos haluat lukea jutun, löydät sen Kodin Kuvalehdestä 13/19.6.2014. Lehden nettisivuilla oli myös  juttu meiltä kotoa, löydät sen täältä.

Our villa is featured for the first time in the latest issue of a Finnish magazine called Kodin Kuvalehti. How exiting! I want to thank Ilona Pietiläinen for the great story and Hanne Manelius for the beautiful pictures! There is also a short story about our home in Kodin Kuvalehti's web pages.

Joko olet muuten osallistunut 

Ilona Pietiläisen Hurmaava huvila -kirjan arvontaan?

Linkki arvontaan löytyy blogin sivupalkista!

Riikka